8.3.2012

Unikyky ja yötyö.


Kun sain tietää yökeikastani – jolla siis olen nyt, kun tätä kirjoitan – päätin, että yksi keino pysyä paremmin hereillä on, jos valvon edellisenä yönä myöhään ja nukun aamulla pitkään.

Helppo homma, vai mitä?
Minulle varsinkin pitäisi olla, koska tykkään nukkua. Rakastan sitä. Menen aikaisin nukkumaan, että saisin paljon unta. 9 tuntia alkaa olla vakio. Pakko saada. {Oikeasti ei ole pakkopakko saada, mutta yritän huijata aivoni ajattelemaan niin.}

Mutta kuinkas kävikään?
Jaksoin valvoa puoleenyöhön ja sitten oli pakko mennä nukkumaan. En enää keksinyt mitään tekemistä ja halusin vain nukkua.
Mutta nukuinko mukavasti ja pitkään?
En. Heräilin yöllä. Kunnolla ensimmäisen kerran jo kahdeksan aikaan. Eikä tehnyt mieli nukkua ollenkaan! Tääääh? {Ehkä 9 tunnin yöunet joka yö ovat vähän liikaa kroppani ja aivonjeni mielestä. Ajattelivat, että olin saanut jo tarpeeksi..Hulluja..} Vaivojen kautta sain pidettyä itseni sängyssä puoli yhteentoista.

Tähän on siis tultu.
Olen menettänyt unenlahjani.
{Dramaattista. Olisi kyllä oikeasti. Kauheaa.}
Tai ehkä niilläkin on vain rajansa. 
{Luultavaa.}

..................................................................................

Kello on nyt 22.24.
Vielä on siis 9 tuntia ja 36 minuuttia jäljellä.

Olen tarkistanut 4 tekstiä. Tai siis tarkistanut, että korjaukset on tehty oikein. Niissä on mennyt yhteensä 10 minuuttia.

Muuten olen suunnitellut esseetä. Olen saanut nyt enemmän aikaan kuin milloinkaan muulloin. Nyt tuntuu, että aikaa on käytössä vaikka kuinka. Voin rauhassa pohtia esseetä.

Mutta täytyy kyllä sanoa, että tämä on varsin kumma järjestely.
Suomalainen yritys käyttää lontoolaista firmaa sen tekstien printtaamiseen. Jos olen asian oikein ymmärtänyt.
Englanninkieliset henkilöt kirjoittavat lakimiesten (kaiken jären mukaan suomalaisten) tekemät korjaukset, että minun ja erään toisen tehtävänä on tarkistaa, että nämä korjaukset on tehty oikein.
Eikö olisi helpompi, jos suomenkieliset kirjoittaisivat ja tekisivät korjaukset teksteihin? Miksi pitää olla näin monta vaihetta?
......................................................................

Ja nyt kello on 8.53.
Eikä edes väsytä oikeastaan.


PS. Kopion tämän tekstin Wordista suoraan, joten siksi tässä on kummallinen fontti. Ja taidan ollakin vähän väsynyt, sillä en jaksa korjata sitä samanlaiseksi kuiin muut.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Huhhuh, onnittelut valveilla olosta :D

Unirytmi on muuten siitä kavala, että sitä ei ihan hetkessä korjata suuntaan tai toiseen. Mietin vaan vuorotyöläisiä, miten ihmeessä ne osaavat nukkua ja olla hereillä miten sattuu?

Tossa sun hommassa on se hyvä puoli, et saa rauhassa antaa ajatuksen lentää. Ei vaikuttane ainakaan liian hektiselle? :)

-Anu (kukas muu?)

Jenni kirjoitti...

Äsken nukuin parisen tuntia. Kohta unta nappiin taas. Katsotaan miten saan rytmin takaisin... Mutta jännä se on, miten pitkään pärjää ilman unta..

Lähetä kommentti