Enää yksi.

Nyt on toinenkin suurin piirtein valmis.

Huh.

Pakko ottaa tauko.

Kun kirjoittaa niin aktiivisesti ja keskittyy vain siihen esseeseen, niin kun se on valmis on pakko vain pysähtyä vähäksi aikaa. 

Tuntuu oikeasti, että olisi tuottanut jotakin. 

{Paras tietenkin olisi, jos olisi vielä aikaa käydä esseet läpi uudelleen monta kertaa ja kehitellä niitä pidemmälle. Eli juups, äiti, suunnitelmat ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan.

Mutta taas olen oppinut jotain. 

Kun olen saanut esseen valmiiksi, tarvitsen aikaa levätä ja ladata akkuja.

Esseen suunnitelmia pitää vain tehdä ja tehdä. Idea syntyy siinä prosessissa.

Ei pidä panikoitua deadlineista viittä viikkoa ennen niitä, silloin on mainiosti aikaa lukea ja pohtia.

Paniikki vasta vikalla viikolla.

Essee suunnitelmat tulee tehdä paperille. Käsin kirjoittaminen on paras keino saada ajatukset kulkemaan. 

Esseen aihe kannattaa valita heti jakson alussa.

Silloin pystyy luennolla kuuntelemaan paremmin ja tutoriaalista saa enemmän irti, kun on ajatuksen kanssa lukenut tekstit. 

Ja vaikka asiat eivät menneet alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti, olen kuitenkin tehnyt parhaani. 

Olen kuitenkin pohtinut esseitä pitkään ja minulla on hyvä pohja niiden kirjoittamiseen. 

{Enää siis vain siihen yhteen kuitenkin. JES!}

Oppimisprosessi on muutakin kuin koulutehtäviä.